Kulttuurireittitoiminta pohjautuu monialaisen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Reitit saattavat rakentua yhteisen intressin tai jo olemassa olevan verkoston ympärille, esimerkiksi kaupunkien verkostoina tai maiden välisinä EU-hankkeina. Toiset ovat yhteenliittymiä, jotka perustuvat pitkäaikaiseen kahdenväliseen tai monenväliseen yhteistyöhön tieteen, uskonnon ja matkailutoimien yhteydessä. Osa reiteistä on lähtenyt liikkeelle löysistäkin mutta pitkäkestoisista yhteistyökuvioista ilman sen virallisempaa varhaisempaa rakennetta.

Uutta reittiä suunnittelevien tulee perustaa toiminnan rungoksi avoin yhdistys tai yhdistysten yhteenliittymä. Tämä hallintorakenne tulee olla laillisesti rekisteröitynyt yhdessä tai useammassa Euroopan neuvoston jäsenvaltiossa tai julkinen instituutio, joka on laillisesti, taloudellisesti ja eettisesti vastuussa kulttuurireitin hallinnosta ja toiminnasta. Yhdistyksen / yhteenliittymän vetäjät edustavat reittiä suhteessa Euroopan kulttuurireitti-instituuttiin sertifioinnin ja sen uusimisen eri vaiheissa.

Reittiyhdistyksen säännöillä pyritään varmistamaan reittitoiminnan laatua ja jatkuvuutta mm. määrittelemällä jäsenehdot. Joissakin yhdistyksissä jäseneksi otetaan vain tietyntyyppisiä organisaatioita kuten kaupunkeja tai kohteita (Hansa-reitti, Historialliset hautausmaat, Viikinkireitti). Historiallisten kylpyläkaupunkien, joka siis on kaupunkien verkosto, eurooppalaisessa reitin rakentamisessa reittitoiminnan sertifioinnissa vaadittujen kriteereihin sitoutuminen on sisällytetty yhdistyksen jäsenvaatimuksiin. The Huguenot and Waldensian Trail -reittiyhdistys on esimerkki laaja-alaisesta verkostoitumisesta. Siinä on jäseninä eri maissa alueellisia organisaatioita, villieläinpuistoja, seurakuntia, museoita, yhdistyksiä, matkanjärjestäjiä, ja jopa yksittäisiä henkilöitä.

Osa reittiyhdistyksistä on kansallisten tai alueellisten verkostojen yhteenliittymiä, kuten Pyhän Olavin reittiyhdistys, joka koostuu kansallisten Pyhän Olavina kansallisten (Norja, Ruotsi ja Tanska) reittiyhdistysten edustajista. Kansallisella tasolla Pyhän Olavin jäsenien kirjo on laaja; esimerkiksi Norjassa on jäseninä kaupunkeja ja kuntia, museoita, vapaa-ajan järjestöjä, kirkkoja, opintoryhmiä sekä yrityksiä, ja reitin toimintaa kansallisella tasolla tuetaan useassa ministeriöissä, maakunnissa sekä evankelisluterilaisissa ja katolisissa piispakunnissa.