Suomalaisilla reittitoimijoilla on mahdollisuus liittyä toimivaan kulttuurireittiin tai hakea sertifiointi täysin uudelle kulttuurireitille. Euroopan kulttuurireitti-instituutti listaa seuraavat kulttuurireitin sertifioinnista koituvat edut:

Kansainvälistyminen:

• jäsenten kansainvälinen verkosto muodostaa laillisen rakenteen, johon liittyy mukaan eurooppalainen asiantuntijakomitea, rajat ylittävä toimintasuunnitelma ja toimivien yhteyksien luominen eurooppalaisen tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkostoon

Verkostoituminen ja näkyvyys:

• lupa käyttää “Euroopan neuvoston kulttuurireitti” leimaa ja Euroopan neuvoston logoa
• synergian vaihto ja kehittäminen muiden eurooppalaisten kulttuurireittien kanssa
• kutsu osallistumaan vuosittaisiin tapahtumiin kuten kesäisin pidettävään valmennusakatemiaan kulttuurireittien vetäjille ja Kulttuurireittien neuvoa-antavaan foorumiin syksyisin
• Euroopan neuvoston ja kulttuurireitti-instituutin viestintästrategian ja näkyvyyden hyödyntäminen sekä pääsy mukaan ja esittelemään reittitoimintaan kansainvälisiin tapahtumiin

Neuvonta ja rahoitus:

• tiedotusta rahoitusmahdollisuuksista
• EPA:n ja Euroopan kulttuurireittien instituutin suosituskirjeet hankehakemuksille
• kolmen vuoden välein riippumattoman asiantuntijan arviointi toiminnan laadusta ja suositukset toiminnan kehittämisestä.

Sertifioidun reitin laajentaminen

Euroopan neuvosto edellyttää, että reittitoiminta on avointa, ja että reittitoimijat toimivat aktiivisesti reitin laajentamiseksi sen teeman viitekehyksessä. Reittiä johtaa oikeudellisen aseman omaava rakenne eli useimmiten yhdistys. Reittitoiminnasta kiinnostuneet voivat liittyä yhdistyksen jäseneksi sen sääntöjen puitteissa, jolloin ne sitoutuvat myös yhdistyksen toimintaan. Säännöt löytyvät pääsääntöisesti reittien omilta sivuilta, jotka on linkitetty kulttuurireittien kotisivuihin.

Pyhän Olavin reitin ulottaminen Suomeen

Pyhän Olavin kulttuurireitti perustuu pyhiinvaellustraditioihin ja ennen reformaatiota syntyneisiin reitteihin, joiden määränpää on Nidarosin tuomikirkko nykyisessä Trondheimissa. Pyhän Olavin reittiyhdistyksen kotipesä, Pilgrimscentret, on Norjassa. Kansallisia reittiyhdistyksiä on lisäksi Ruotsissa (Pilgrim in Sweden) ja Tanskassa (Danske kultur og Olavsveje). Reittiyhdistyksen hallitukseen kuuluu kaksi edustajaa kustakin kansallisesta yhdistyksestä Norjan toimiessa puheenjohtajana. Kansallisten yhdistysten vastuulla on ylläpitää kansallisesti sertifioinnin edellyttämää laatutaso. Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet ja reittiosuudet reittiin.

Pyhän Olavin reittiyhdistyksen ohjeistuksen mukaan reitin organisoitumisessa on tärkeää saada mukaan toimintaan mahdollisimman kattavasti alueorganisaatioita, kuntia, seurakuntia ja paikallisia yrittäjiä. Tämä osallistaminen lähtee liikkeelle perustamalla reittiosuuksille aktiivisten toimijoiden muodostamia paikallisyhdistyksiä. Niistä muodostuu alueyhdistyksiä esim. maakuntien tasoilla. Näistä sitten kootaan kansallinen yhdistys, joka lähettää edustajansa kansainväliseen reittiyhdistyksen hallitukseen, joka johtaa koko toimintaa.

Pyhän Olavin reittiyhdistys on kiinnostunut reitin laajentamisesta Suomeen. Pyhän Olavin kultti on ollut täällä vahva. Meillä on useita mm. Pyhään Olaville omistettuja kirkkoja. Kulttiin liittyvä kansanperinne on rikasta, kirjallisia lähteitä on tallennettuina arkistoihin ja historiallisia esineitä löytyy museoista. Suomessa on aihepiirin korkeatasoisia tutkijoita, jotka ovat olleet jo asiantuntijoina mukana reittiyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Täällä on myös tärkein edellytys reitin laajenemiseen, eli aktiivisia paikallisia toimijoita.

”St Olav Waterways”–hankkeen vuosille 2016-2019 tavoitteena on perustaa Pyhän Olavin yhdistys ja noin 500 km pitkä pyhiinvaellusreitti Turusta saariston kautta Ahvenanmaalle. Hankkeessa kerätään yhteen Pyhään Olaviin liittyvää historiaa ja tietopohjaa. Pyhiinvaeltajia ja kävelijöitä varten tehdään laajat nettisivut, joissa kerrotaan reitin historiallisista kohteista. Turun yliopisto on puolestaan vetäjänä Pyhän Olavin mannerreittejä koskevassa kaksivuotisessa, ELY-rahoitteisessa kehityshankkeessa, joka alkoi syksyllä 2017.

Muita mahdollisia reittien laajennuksia

Pyhiinvaellusreitit

Pyhiinvaellusreitti ei ole tietty väylä pisteestä a pisteeseen b, vaan avoin kaikille reiteille, jotka johtavat kohti pistettä b kirkkojen ja luostareiden viitoittamia reittejä pitkin. 11. ja 15. vuosisatojen välinen ajanjakso oli kausi, jolloin Suomen niemi rannikkoalueiltaan ja vesireittien varrelta liittyi katolisen kirkon kautta eurooppalaisiin kulttuurivirtauksiin. Esimerkiksi Hämeen Härkätietä tai sen osia olisi mahdollista kehittää osana Santiago de Compostela Pilgrim Routes -pyhiinvaellusreittiä.

Pyhän Martin kiertomatkojen reittiyhdistyksen jäsenistö muodostuu Pyhän Martin kulttuurikeskuksista eri puolilla katolista Eurooppaa. Niiden tavoitteina on tutkia Pyhään Marttiin liittyvää kulttuuriperintöä, mm. marraskuussa Martinpäivänä  järjestettyjä juhlia ja tapahtumia. Suomessa on neljä Pyhälle Martille omistettua kirkkoa. Marttilan kunta on nimetty Pyhän Martin mukaan, joka on myös Raision keskiaikaisen harmaakivikirkon suojeluspyhimys. Raision kirkosta peräisin olevia Pyhää Marttia kuvaavia puuveistosta ja lasimaalausta säilytetään Kansallismuseossa. Vantaalla sijaitseva Myyrmäen kirkko sisältää Pyhän Martin kappelin. Maarianhaminassa on vuonna 1969 valmistunut Pyhälle Martille omistettu kirkko. Pyhän Martin ranskalaisen reittivetäjän mukaan reitti voisi laajentua pohjois-Eurooppaan perustamalla esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan alueellinen reittiyhdistys, ts. se edyttäisi aktiivisuutta sekä yhdistyksen että kiinnostuneiden pohjaismaisten toimjoiden tahoilta.

Eurooppalaisten hautausmaiden reitti

Euroopan hautausmaiden kulttuurireittiyhdistyksen jäsenyyden ehtona on, että ko. hautausmaa on saanut ”merkittävän hautausmaan” arvon Euroopan merkittävien hautausmaiden yhdistykseltä (ASCE eli Association of Significant Cemeteries in Europe). Hautausmaan edustajan tulisi hakea sivustolla olevalla jäsenlomakkeella ko. yhdistyksen jäseneksi ja hakea hautausmaalleen tätä statusta.

Tiettävästi muutama suomalainen hautausmaa on pohtinut yhdistykseen liittymistä. Täällä onkin useita vaikuttavia, luonnonkauniilla paikoilla sijaitsevia hautausmaita, jotka kuvastavat niin paikallista, kansallista kuin eurooppalaista historiaa. Yksi niiden erityispiirre on sisällissodan molempien osapuolien kaatuneiden muistomerkit samoilla hautausmailla. Myös toisen maailmansodan sodassa kaatuneiden rivistöt, jotka on haudattu ”kotimaan multiin”, ovat harvinainen ilmiö; yleensä kaatuneet haudattiin taistelupaikoille. Samoin Suomessa on merkittävää kirkko- ja kappeliarkkitehtuuria, joka voitaiin luontevasti liittää hautausmaiden esittelyyn.

Art nouveau -verkosto

Art nouveau on etenkin arkkitehtuuriin ja taideteolliseen muotoiluun vaikuttanut tyylisuuntaus, joka levisi nopeasti kansainvälisesti 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka. Suomessa tyyli tunnetaan nimellä jugend tai kansallisromantiikka.  Verkosto luotiin Kulttuuri 2000 -ohjelman osarahoituksella. Siinä on nyt noin kaksikymmentä kaupunkia, joiden edustajat tulevat tutkimuslaitoksista, museoista ja kulttuuritoimesta. Myös Helsingin kaupungin museo oli jäsenenä, mutta erosi siitä organisaationsa muutosten myötä.

Uudeksi Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi?

Sertifiointiprosessiin verkostot:

• valmistelevat kattavan ohjelman, jossa esitetään tavoitteet ja käytettävät menetelmät, luetellaan nykyiset ja suunnitellut kumppanit ja osallistujavaltiot sekä tehdään keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat
• havainnollistavat kuinka niiden toimet liittyvät viiteen ensisijaiseen toiminta-alaan
• kartoittavat Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa toimivat tärkeimmät aloitteentekijät, osallistujat ja muut potentiaaliset kumppanit, jotka todennäköisesti muodostavat verkostoja; määrittelevät tarpeen mukaan muut kansainväliset kumppanuusjärjestöt
• luettelevat hankkeen kattamat maantieteelliset alueet
• esittävät verkoston rahoitus- ja toimintasuunnitelman
• esittävät asiakirjat, jotka määrittelevät verkoston laillisen aseman
• määrittelevät ja ottavat käyttöön indikaattorit, joilla kulttuurireittien vaikutusta voidaan mitata

Uuden reitin luominen lähtee liikkeelle toimijoista, jotka ryhtyvät yhdessä työstämään verkostoitumista ja teemaa keskustellen ideasta relevanttien EPA-jäsenmaiden edustajien ja EPA-sihteeristön kanssa. Teeman valmistelijoiden tulee valmistautua kertomaan:
• minkälaista tarinaa he haluavat olla kertomassa matkailijoille ja muille eurooppalaisille?
• miten valittu teema ilmenee mukana olevissa maissa?
• miten teema parantaa ymmärrystä niin eurooppalaisesta historiasta kuin nyky-Euroopasta?

Euroopan kulttuurireitti-instituutti avustaa sertifioinnin valmistelua kartoittaen muita eurooppalaisia toimijoita ja teemaan liittyviä asiantuntijoita. Virallinen prosessi alkaa reittikandidaatiksi hyväksymisellä, jolloin myös laaditaan Euroopan kulttuurireitti-instituutin kanssa suunnitelmat sertifioinnin etenemisestä. Reittikandidaatti voi olla ehdolla kolme kertaa.

Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifiointi myönnetään kulttuurireiteille, jotka täyttävät kriteerit, jotka on määritelty Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifioinnin myöntämissääntöjen tarkistamista koskevassa päätöslauselmassa CM/Res(2013)67. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida tutkimus,  paikallinen kehittäminen ja  ihmisten osallistaminen. Ulkopuolinen arvioija arvioi toimitettujen asiakirjojen ja muun näytön perusteella reittitoiminnan kelpoisuuden. Lopullinen päätös tehdään EPA-hallintoneuvoston vuosittaisessa kokouksessa.  Lisätietoja ja hakemuslomakkeen vastaanotto: evaluation@culture-routes.lu.