Ajankohtaista

LuomuKS-hankkeessa tulossa tuotekehitysleiri, opintomatka ja teemapäiviä keväällä – loppuseminaari elo-syyskuussa

1.-2.4.2019 Tuotekehitysleiri SavoGrow’lla Suonenjoella

Tuotekehitysleirillä pääset tekemään oman kasvis- ja/tai marjatuotteesi tuotekehitystä ja testaamaan oman tuotteesi reseptiikkaa. Käytettävissä SavoGrow’n tuotekehitystilat ja -laitteet sekä asiantuntijaopastusta. Lisätietoa näistä löytyy http://www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/elintarvikekehitys . Tuotekehitysleirin hinta on 195 €/hlö (sis. tuotekehitystilat, -laitteet, opastus ja Majoitus 1hh tai 2hh.) Matka kimppakyydillä.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset marianne.niinikoski@jamk.fi tai 040 183 7085

2 pv Opintomatka Varsinais-Suomeen

LuomuKS-hankkeen viimeinen opintomatka suuntaa tutustumaan Varsinais-Suomen luomuun. Alustava suunnitelma vk 12 tai 13 alku. Ajankohta ja vierailukohteet tarkentuvat lähiaikoina. Seuraa ilmoittelua ja ilmoittaudu mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset marianne.niinikoski@jamk.fi tai 040 183 7085

Yrttiviljely-teemapäiviä

  • To 7.3.2019 klo 12-15.30 Kristillinen opisto, Jyväskylä: Valokuvia maailmalta -yrttiviljelyn koneellistaminen -erikoisviljelyasiantuntija Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi
  • To 21.3.2019 klo 12-15.30 Kristillinen opisto, Jyväskylä: Harvinaisempien yrttien viljely Suomessa -tutkija Bertalan Galambosi

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marjo Marttinen, marjo.marttinen@proagria.fi, 0400 648 275 sekä ProAgria Keski-Suomi/Tapahtumat. Luentotilaisuuksiin järjestetään etäyhteys.

Peltokasvituotannon teemapäiviä

  • Ke 13.3. klo 12-16, Viitasaari: Minustako luomusiementuottaja – luomusiementuotannon aloittaminen -luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi
  • Ke 10.4. klo 12-16, Keuruu: Valkuaiskasvien; apiloiden, mailasten, virnojen, vihantaherneen ja vihantahärkäpavun viljely -luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eeva-Liisa Neuvonen, eeva-liisa.neuvonen@proagria.fi, 043 826 7294 sekä ProAgria Keski-Suomi/Tapahtumat. Luentotilaisuuksiin järjestetään etäyhteys.

LuomuKS-hankkeen loppuseminaari tulossa elo-syyskuussa ja viimeisenä rutistuksena Luomupäivät 2019 Jyväskylässä yhdessä Luomuliiton kanssa. Näistä lisää tietoa tuonnempana.

Lue lisää LuomuKS-hankkeen toiminnasta.

Vaikuttavuus- ja viestintäpajat maaseuturahaston toimijoillle Jyväskylässä, Viitasaarella, Hankasalmella ja Jämsässä

Miten hankehommat rullaa? Millaisia asioita on lähtenyt liikkeelle? Millainen vaikutus tehdyllä työllä on ollut? Millaisia sysäyksiä hanke on aiheuttanut? Työpajoissa innostetaan hanketoimijoita havainnoimaan oman hankkeen tuloksia ja vaikutuksia sekä viestimään niistä.

Ma 11.3. klo 12.00-15.00 Jyväskylä, ELY-keskus (Cygnaeuksenkatu 1, Anni-sali)
Ti 12.3. klo 17.00-20.00 Viitasaari, Yhteistyötila Lennätin (Keskitie 4)
Ke 13.3. klo 17.00-20.00 Hankasalmi, Lomakeskus Revontuli (Revontulentie 1,
Loitsusaunan takkatupa)
To 14.3. klo 17.00-20.00 Jämsä, Säyrylän koulu Himos (Säyryläntie 445, kokoustila Rehtori)

Työpajat on suunnattu maaseuturahaston hankkeissa mukana oleville ja asiasta kiinnostuneille.
Työpajojen alussa klo 17.00-17.30 kahvit ja maaseutuohjelman ajankohtaisia viestintäasioita.

Hanketoimijat pääsevät miettimään konkreettisesti vaikutuksia ja särmäämään niistä vaikuttavia viestejä. Osallistujat saavat heti soveltaa ideoita omaan arkeen ja toisten hanketoimijoiden kanssa hitsataan havaintoja yhteen.

Luvassa käytännön vinkkejä ja oivalluksia siihen
• Mitä hanketoiminnan vaikutukset ovat
• Miten kuvata vaikutukset
• Kenelle, miksi ja miten vaikutuksista kannattaisi viestiä

Työpajat on kaikki samansisältöisiä ja kestävät kolme tuntia.
Ilmoittaudu mukaan viikkoa ennen työpajaa jenni.tiainen@jyvasriihi.fi tai 044 988 2154.

Tilaisuudet järjestävät Keski-Suomen Leader-ryhmät, Sykettä2-hanke ja Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot:
http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaikuttavuus-_ja_viestintapajat_jyvaskylassa_viitasaarella_hankasalmella_ja_jamsassa.5635.news

Tuotantotehokkuutta, laajennuksia ja laiteinvestointeja – maaseuturahoituksen avulla 3,4 miljoonan investoinnit loppuvuodesta maakuntaan

Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Keski-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät myönsivät rahoitusta yritysten kasvuun noin miljoona euroa ja maaseudun kehittämishankkeisiin 1,9 miljoonaa euroa.

Yritykset laajensivat toimintaansa toimitila- ja laiteinvestoinnein sekä kehittivät uutta liiketoimintaa kokeiluin. Yrityksistä suurimman investoinnin tekee viitasaarelainen Haka-Wood. Maaseuturahaston 552 000 euron avustuksella tehdään lähes 2 miljoonan euron investoinnit yrityksen tulevaisuuteen. Investointien avulla mittauksen ja sahauksen tarkkuutta saadaan parannettua ja samalla mahdollistetaan suurempi tuotannon volyymi. Investoinnin seurauksena yritys pystyy joustavammin reagoimaan markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.

Hankerahoitusta ELY-keskuksesta myönnettiin viimeisellä vuosineljänneksellä 1,8 miljoonaa euroa. Tukea yleishyödyllisiin investointeihin saivat moottoriurheilukeskuksen rakentaminen Keuruulla ja kelkkareittien kunnostamiset Viitasaarella ja Kivijärvellä. Kehittämisrahaa myönnettiin kylämatkailuun ja saunaverkoston kasvattamiseen sekä koulutuskokonaisuuksiin viljelijöille ja vesiosuuskuntiin. Uutta liiketoimintaa viritellään villankierrätyksen ympärille Jämsään ja Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistä jatketaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkeessa.

 

Kokeilujen ja perustamistuen avulla uusi liiketoiminta lentoon

Keski-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat loppuvuonna 2018 yrityksille useita perustamistukia ja kokeiluita, muun muassa sähkötoimisen ja ekologisen, lumella liikkumiseen tarkoitetun laitteen prototyypin kehittämisen. Lisäksi rahoitettiin investointeja erikoisvaatteiden tuotantoon ja sisustuslevyjen valmistukseen sekä toimitilojen kunnostamiseen. Osalla Leader-ryhmistä vuodelle 2018 käytössä olevat varat oli myönnetty jo aiemmin loppuun.

Kokeilut voivat olla uuden liiketoiminnan tuotteiden ja palveluiden sekä toimintamallien testaamista ja kehittelyä. Kokeilutukea voidaan myöntää yrityksille 2000–10 000 €. Perustamistukea voidaan myöntää aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen alun vauhdittamiseen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Perustamistuki sopii myös liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle esimerkiksi asiantuntijapalveluiden käyttöön. Perustamistukea voidaan myöntää 5000–35 000 €.

Tiedote luettavissa ja jaettavissa keskisuomenmaaseutu.fi-sivulla

 

Liitteet:

Liite 1: Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämä maaseuturahoitus Q4/2018

Liite 2: Keski-Suomen Leader-ryhmien myöntämä maaseuturahoitus Q4/2018

 

Lisätietoja:    

Ulla Mehto-Hämäläinen, p. 0295 024 577, Keski-Suomen ELY-keskus (yritysrahoitus)

Veli Koski, p. 0295 024 563, Keski-Suomen ELY-keskus (hankerahoitus)

Leader-hankkeista lisätietoa antavat Leader-ryhmien työntekijät: www.keskisuomenmaaseutu.fi/yhteystiedot

Kunnallinen maneesi Äänekoskelle?

Konginkankaan hevosurheilukeskus -logoÄänekoskelta kuuluu kummia, sillä kaupungissa mietitään ihan tosissaan kunnallista maneesia kaupungin omistamana urheiluhallina.

Hanke on niin harvinainen, että pelkästään jo suunnittelu on herättänyt paljon kiinnostusta hevosalalla.

Konginkankaan raviradan yhteyteen suunnitellaan hevosurheilukeskusta. Keskuksen palvelujen ydin olisi täysikokoinen, puolilämmin ja “yleishyödyllinen” maneesi kahvioineen ja toimistoineen. Maneesi tulisi kaikkien tarvitsevien käyttöön.

Kongin­kankaan maneesi tulisi siten toimimaan kokonaan eri periaatteella kuin olemassa olevat maneesit.

Konginkankaan maneesi

Konginkankaan maneesi syntyy, mikäli Äänekosken kaupunginhallitus päättää hakea sille yleishyödyllistä investointirahoitusta ja mikäli rahoitus saadaan. Rahoittajan, Keski-Suomen ELY:n, näkemyksen mukaan kunnalliselle, yleishyödylliselle maneesille ei Äänekoskella ole laillisia esteitä esimerkiksi kilpailun vääristämisen näkökulmasta.

Tähän mennessä Keski-Suomessa ei ole ollut investoijaa, joka olisi rakentanut täysikokoisen lämpimän maneesin. Jos Äänekosken kaupunki saa ympärivuotisen maneesin aikaan yleishyödyllisenä investointihankkeena, se palvelee meitä kaikkia!

Miksi kunnallinen maneesi?

  • Äänekoskella ei ole maneesia. Koko harvaan asutussa pohjoisessa Keski-Suomessa on vain kolme maneesia, joista kaksi Saarijärvellä. Äänekoskella ja lähialueilla on paljon talleja ja hevosharrastajia sekä mm. aktiiviset Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura ry, Ala-Keiteleen Ratsastajat ry ja Ääneseudun Ratsastajat ry, joissa toimii tavoitteellisesti treenaavia ja kilpailevia jäseniä. Heille hevosurheilukeskus ja sen maneesi on turvallinen, ympärivuotinen harjoittelu-, koulutus-, harrastus- ja kilpailupaikka.
  • Maneesin halutaan palvelevan tasa-arvoisesti yksittäisiä ratsastajia ja kouluttajia, maneesittomia ratsastusseuroja ja -kouluja ja niitä ratsastus­seuroja ja -kouluja, joiden pieni ja/tai kylmä maneesi ei aina riitä. Sen varmistamiseksi maneesille on suunniteltu eri toimijoita edustava maneesiyhdistys ja varauksia varten sähköinen varauskirja.
  • Keski-Suomessa ei ole kansallisen tason ympärivuotista maneesia.
  • Konginkankaan maneesi laajentaisi kilpailukauden ympärivuotiseksi. Se olisi niin iso, että verryttely ja kisat voivat olla käynnissä samaan aikaan sisätiloissa.
  • Matkaa Nelostieltä on alle 2 km asfaltoitua tietä. Maneesille saadaan riittävästi parkkipaikkoja ja tilaa hevosautoille (ongelma Keski-Suomessa!)
  • Konginkankaan maneesi on myös muiden kuin hevosväen käytettävissä siinä mitassa kuin toiminta soveltuu maneesiin. Erityisesti koiraharrastajat kaipaavat paikkaa talvitreeneille ja -tapahtumille.
  • Konginkankaan kyläyhdistys näkee maneesin ja hevosurheilukeskuksen merkityksen alueen elinvoimalle. Jo nyt hevosperheitä on kysellyt lähistöltä tyhjiä tai tyhjeneviä tiloja siltä varalta, että maneesi rakennetaan. Liimattalan kylällä maneesin naapurustossa on jo mietitty vuokrattavia laitumia, hevosille muokattavia navetoita ym. palveluita hevosurheilukeskuksen varalle. Parille tallillekin olisi tilaa. Ja koska hevosurheilu käyttää palveluita, se hyödyttää ympäristöään laajasti.
  • Ääneseudun Kehitys Oy näkee hevosurheilukeskuksen merkityksen paitsi maaseudun elinvoiman, myös uudenlaisen yritystoiminnan mahdollistajana. Maneesin rakentamisen jälkeen suunnitellut jatkoinvestoinnit ovat toteuttamiskelpoisia ja tuovat Äänekoskelle aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa ja yrittää.
  • Äänekosken kaupungille hanke on osa asukashankintaa, alueellista tasa-arvoa, kaupungin imagoa urheilukaupunkina ja ylipäätään kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamista. Hevosurheilukeskuksessa järjestettävät tapahtumat tuovat matkailueuroja ja keskuksen synnyttämä toiminta veroeuroja kaupungille.
  • Mm. Suomen Ratsastajain Liitto näkee kunnallisen maneesin erittäin kannatettavana tasa-arvotekona. Yli 90 % hevosharrastajista on naisia ja tyttöjä samalla kun ratsastus on yksi suosituimpia urheilulajeja Suomessa. Juuri mitään muuta yhtä suosittua urheilulajia ei ole jätetty täysin yksityisten investointien varaan.
Konginkankaan maneesin suunnitelma
Suunnitellun maneesin areena on 98 x 27,5 m.

Lopullinen päätös pian

Päätös, hakeeko Äänekosken kaupunki kunnalliselle maneesille rahoitusta, syntyy helmikuussa. Jos päätös on positiivinen, lopullinen ratkaisu riippuu ELY-keskuksen rahoituspäätöksestä. Mikäli rahoitus saadaan, maneesi olisi käytössä 2020.

Jos Äänekosken kaupunki päättää olla hakematta rahoitusta, toimijat miettivät uusia vaihtoehtoja. Täysmittaisesta, talvilämpimästä maneesista joudutaan luopumaan, sillä yrittäjä- tai yhdistysvetoisena se ei todennäköisesti onnistu, ellei jostain löydy avokätistä sponsoria.

Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen -hankkeen aikana tehtyjen selvitysten myötä maneesille on joka tapauksessa niin kova tarve, että toimijat jatkanevat maneesin ja sen myötä Konginkankaan hevosurheilukeskuksen edistämistä. Aikataulusta emme siinä tapauksessa puhu vielä mitään…

Lisätietoja

https://www.aanekoski.fi/konginkankaan-hevosurheilukeskus

https://www.facebook.com/konginkankaanhevosurheilukeskus

Läntisen Järvi-Suomen alueelta on mukana 12 yritystä tammikuussa pidettävillä Grüne Woche Berlin -messuilla

 

18.–27.1.2019 järjestettäville IGW2019 -messuille osallistuu Leckere Westliche Seenplatte –yhteisosastolla seitsemän (7) näytteilleasettajaa Keski-Suomesta, kolme (3) yritystä Pirkanmaalta ja yksi (1) Hämeestä, minkä lisäksi 1 yritys Varsinais-Suomesta on esillä viljaosastolla. Mukana osastolla ovat Ahontuvan tarhat, Hakamaan lammastila, Markkulan marjatila, Konttiaho Highland Ranch, Säilyke Herttua, Markkulan Marjatila, Suomen hampputuotteet, Polar Spring, Luonnon Magiaa, Teiskon viini, Jukolan juusto ja Viljaosastolla Birkkalan tila.

Internationale Grüne Woche (IGW2019) –messut ovat Berliinissä järjestettävät maailman suurimmat elintarvikealan kuluttajamessut, joille osallistuu 10 päivän aikana vuosittain noin 400 000 kävijää. Suomi on tänä vuonna esillä suuremmalla näkyvyydellä ollessaan messujen kumppanimaana teemalla ”Aus der Wildnis” eli villistä luonnosta. Suomen messuhalli (10.2.) täyttyy yli 80 suomalaisyrityksestä.

Läntisen järvisuomen osastolla pääsee tutustumaan suomalaisen maaseudun elintarvikealan mikro- ja pienyrityksiin sekä tuotteisiin, joista suurin osa on ollut saatavilla tähän asti vain Suomessa. Tuotteiden vahvuuksia ovat paikallisuus ja omaleimaisuus sekä korkea laatu. Raaka-aineet on kerätty tai kasvatettu lähellä jalostajia, jopa omalla maatilalla tai naapurissa. Messuille osallistuvista yrityksistä osa tarjoaa myös majoituspalveluja metsäisessä järvisuomessa.

Polar Spring toivoo uusia uomia Saksan markkinoille. Meille IGW:hen osallistuminen olisi tuntunut liian isolta haasteelta suhteessa näkyvyyteen ilman kumppanuusmaahanketta. Kokemus tulee olemaan opettavainen ja aito rutistus monella tapaa. IGW tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden päästä esille ja tehdä asioita yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Odotamme IGW-päiviä innolla.” Hanna Kopra – Polar Spring -edustaja messuilla.

Osa osastomme yrityksistä on myös lähtenyt mukaan hakeakseen nykyiseen toimintaansa vauhtia, eli uutta toimintatapaa ja ideoita myös kotimaan kentällä toimimiseen. Pienelle yritykselle tällaisille messuille nopealla aikataululla valmistautuminen ja itse osallistumiseen sitoutuminen, on kova ponnistus kaikkien muiden loppuvuoden kiireiden ohessa. Sekä valmistautuminen, että osallistuminen laittaa katsomaan yrityksen ja omaa toimintaa uudelta kantilta. Lähes kaikille yrityksille vienti on uusi asia.

”Tämä on ollut meille iso stressitekijä ja vielä suurempi kuluerä: esitteet, uudet etiketit, nettisivut, ja muut, mutta myös todellakin upea mahdollisuus. Olemme ”joutuneet” miettimään liiketoimintaamme uudelleen, sekä sitä, mitä tuotteita kehitämme, mitä tarjoamme ja esittelemme uusille asiakkaille. Messuille lähdemme avoimin mielin; kuulostelemaan asiakkaitten mielipiteitä sekä tuotteistamme että tuotteittemme ulkoasusta. Pyrimme myös luomaan kontakteja. On kunnia saada osallistua messuille muiden suomalaisten yritysten kanssa. Kiitos.” Nina Abraitis – Luonnon magiaa yrittäjä.

”Yritysten innostus ja rohkeus lähteä mukaan on ollut ihailtavaa. Odotamme suurella mielenkiinnolla millaisen kokemuksen ja palautteen kera yritykset palaavat messuilta.” Suvi-Tuulia Leinonen – projektipäällikkö JAMK

Läntisen järvisuomen; Leckere westliche Seenplatte -osastolla olevat yritykset tutustuvat messuilla saksalaisten kuluttajien toiveisiin ja mielipiteisiin tuotteista, sekä vierailevat KaDeWe-tavaratalossa tutustumassa messujen aikana esillä olevaan Suomi-tuotteiden kampanjaan. Yhteensä 11 yritystä osallistui myös messujen ohessa järjestettävään ammattilaistapahtumaan Suomen Berliinin Suurlähetystössä 16.1.

Yrityksille on myönnetty messuille valmistautumiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiviestintään sekä messuosallistumiseen maaseuturahoituksen yritysryhmän kehittämisrahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Yritysryhmähankkeiden hallinnoinnista sekä messuosallistumisen toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Messuosastolle tulee JAMKilta yritysten messuavustajiksi myös opiskelijoita, joista osa toteuttaa Suomi-osastolla MTK:n toimeksiantona kyselyjä messuvieraille.

 

Lisätietoja ja läsnä messuilla:

17.1-22.1.2019

Sanna Ojala, projektipäällikkö / Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille – IGW2019 -hanke

sanna.ojala@jamk.fi, p. 050 412 0491

 

21.1.-27.1. 2019

Suvi-Tuulia Leinonen, projektipäällikkö / IGW2019 YR1 ja IGW2019 YR2 -yritysryhmähankkeet

suvi-tuulia.leinonen@jamk.fi, p. 040 669 0645

 

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös