Sysmäläinen Vintturin kyläyhdistys kehitti Sysmän kunnan aloitteesta Kammiovuoren reitistöä entistä helpommin saavutettavaksi ja kuljettavaksi myös sunnuntaisamoilijalle. Juttu kyläyhdistyksen ponnistuksesta johdattaa 3.10. Alkio-opistolla Korpilahdella järjestettävän Päijänne-seminaarin työpajateemaan, jossa käsitellään hyvinvointia, asukkaita, ympäristöä ja aktiivisia yhteisöjä.
Sysmässä sijaitseva Kammiovuoren luontoreitti herättää kulkijan mielikuvituksen. Jylhät kalliot ja tummanpuhuvat ja sakeat metsät kertovat omia ikiaikaisia tarinoitaan, ja reitillä on kautta aikojen ollut monenlaista kulkijaa. Kammiovuorella sijaitsee muun muassa Hiskiaan luola, jossa sata vuotta sitten asui erakko. Hän oli rakentanut kallion kupeeseen majapaikan, jossa piileskeli kiinniottajiaan. Kerrottiin, että Hiskias oli murhannut jonkun.
Kammiovuori on ollut aina läheiselle Vintturin kylälle tärkeä paikka. Kyläläiset ovat tehneet sinne retkiään, ja korkeimmalla kohdalla on katsottu, miten järvet ja metsät siintävät silmänkantamattomiin. Vieraalle kävijälle komea maisema on sen sijaan ollut vaikeampi saavuttaa. Kammiovuorelle on ollut vaikea löytää, polut ovat olleet tuntemattomia, ja reitin runsaat korkeuserot ovat olleet satunnaiselle samoilijalle rankkoja.
Kehittämiselle oli tarvetta
Nyt tilanne on toinen: vuoden verran Kammiovuorelle on kiivennyt yhä useampi luontomatkailija, ja kävijöitä on riittänyt ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. Syy vilkastumiselle on selvä, reitit on nyt merkitty selkeästi, polkujen varrelta löytyy opasteita ja karttoja ja vaikeimmille paikoille on rakennettu rappuset. Hankkeessa ahkeroivat löytyvät läheltä: Vintturin kyläyhdistyksestä.
– Heräsimme reitin kunnostukseen pari vuotta sitten, kun Mennään metsään -hankkeessa olleet opiskelijat tulivat keräämään reittiin liittyviä tarinoita, kertoo Jarmo Kallio Vintturin kyläyhdistyksestä.
Lahden ammattikorkeakoulun Mennään metsään -hankkeen tehtävänä oli kehittää alueen luontomatkailua ja kiinnittää huomiota Päijät-Hämeen luontoreitteihin. Kammiovuori on Etelä-Suomen toiseksi korkein paikka, ja reitti eroaa muista luontoreiteistä nimenomaan jylhyydellään ja korkeuseroillaan. Kammiovuori sijaitsee Päijänteen rannalla, joten reitille pääsee myös vesiteitse. Koska lähi- ja luontomatkailu kiinnostaa yhä useampaa ja on vahva trendi matkailussa, Sysmän kunnassa huomattiin Kammiovuoren kehittämiselle olevan tarvetta.
Kunnostajia ei tarvinnut maanitella
Kammiovuori on Metsähallituksen mailla, mutta sillä ei ole ollut resursseja kunnostaa luontoreittiä. Sysmän kunta kysyi apua Vintturin kyläyhdistykseltä, ja yhdistys päätti ottaa haasteen vastaan. Hankkeeseen saatiin Leader-rahoitusta ja puurakentajan kanssa voitiin tehdä urakkasopimus reitistölle tulevista kiinteistä rakenteista. Materiaalikuljetukset luvattiin hoitaa talkoiden avulla rakennuskohteisiin.
– Ihmisiä ei kauan tarvinnut houkutella mukaan talkoisiin, Kallio iloitsee. – Tarjolla oli erilaisia tehtäviä osaamisen mukaan, ja yhteensä kunnostuksessa oli mukana 24 eri henkilöä.
Jotta retkeilijän olisi helppo lähteä reitistölle, laajennettiin parkkipaikkaa, pystytettiin lähtöportti ja uusittiin opastaulu. Reitin vanha laavu siirrettiin puuliiteriksi, ja paikalle on rakennettu uusi hirsilaavu, puu-wc ja tulentekopaikka. Näköalapaikalle on rakennettu pöytäryhmä ja Lintaksi nimetyn suuren siirtolohkareen viereen taukopenkki.
– Kovin homma oli kantaa portaiden rakennustarvikkeet jyrkkiin kohtiin. Koska paikalle ei pääse muuten kuin jalkaisin, kyläläisten piti kantaa painavia lankkuja monen mäen kautta, Kallio kertoo.
Reitin varrelle uusittiin myös opasviitat ja luonnosta kertovat opasteet sekä raivattiin paikoin umpeen kasvaneet polut. Kaiken kaikkiaan urakka kesti puolitoista vuotta, ja kesällä 2018 väki alkoi löytää tiensä Kammiovuorelle.
– Parkkipaikka on ollut ihan täynnä ja laavulla on riittänyt yöpyjiä.
Kyläyhdistykselle tukea toimintaan
Metsähallituksen kanssa on tehty viisivuotinen kummisopimus alueen kunnossapidosta. Kyläyhdistys pitää reitit auki, rakenteet kunnossa ja tuo laavulle polttopuut. Koska Metsähallitus ei osallistu kustannuksiin, niin Sysmän kunta antaa yhdistykselle toimita-avustusta tehtävistä syntyviin kuluihin.
Vintturin kylässä ei ole paljon vakituisia asukkaita, mutta mökkiläisiä on paljon. Kylän keskuspaikka on 1930-luvulta peräisin oleva seurantalo, jonka toimintaa pitää yllä kyläyhdistyksen talkooporukka. Seurantalolla pidetään kesäisin suosittuja tansseja, ja kyläläisten iloksi järjestetään myös konsertteja ja teatterinäytöksiä
– Aika hiljainenhan tämä kylä muuten olisi ilman seurantaloa, joten tilausta yhteisille tapahtumille on, Jarmo Kallio toteaa.
Lue lisää Kammiovuoresta: www.sysma.fi/kammiovuoren-retkeilyalue
Päijänne-seminaarin työpajoissa visioidaan ja viritellään yhteistyötä myös Päijänteen veden puhtauden ja kestävän matkailun teemoissa. Näihin teemoihin johdattavat jutut:
Päijänne-seminaarissa ideoidaan kestävää matkailua – Nukulassa sitä toteutetaan jo monipuolisesti
Päijänne-seminaarissa pohditaan veden puhtautta – Teemaan johdattaa tarina Vesijärven kunnostamisesta
Teksti: Joanna Vihtonen
Kuva: Eetu Linnankivi
Päijänne-seminaarin järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun Päijänne Brändiksi -hanke, jolla vahvistetaan ja edistetään Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa ja selvitetään edellytyksiä hakea Unescon biosfääristatusta. Hanke saa rahoitusta Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksilta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
