Suomalainen lammastalous (Lammasyhdistys.fi)
- Suomessa on noin 1300 lammastilaa, joista noin puolet ovat päätoimisia lammasyrityksiä. Eniten lammastiloja on Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
- Isoimmilla lammastiloilla kasvatetaan jopa 700-800 eläintä.
- Suomen alkuperäisrotuja ovat suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Muita maassamme kasvatettavia tuontirotuja ovat texel, dorset, oxford down, rygja sekä uusimpina rotuina suffolk, ruotsalainen turkislammas, dorper ja itäfriisiläinen maitolammas.
Lammas tuotantoeläimenä (Lammasyhdistys.fi)
- Lammas on monipuolinen tuotantoeläin; kotimaisesta lampaasta saatava liha on maukasta ja se on vastuullisesti tuotettua.
- Lampaat tuottavat lihan lisäksi villaa, turkiksia, taljoja, maitoa ja jalostuseläimiä. Lampaat ovat tehokkaita maiseman- ja ympäristönhoitajia sekä niitä käytetään maatilamatkailussa ja luontohoiva (GreenCare)- toiminnassa.
- Suurin osa kotimaisesta lampaanlihasta on alle 1-vuotiaana teurastetun eläimen lihaa.
- Lampaille käytetään suomalaisilla tuotantotiloilla antibiootteja erittäin maltillisesti verrattuna ulkomaalaiseen lihantuotantoon.
Lampaan- ja karitsanlihan kulutus Suomessa (Lammasyhdistys.fi)
- Suomalainen kuluttaja kuluttaa lampaan- ja karitsanlihaa noin 700 grammaa henkilöä kohti vuodessa.
- Lampaanlihan yhteiskulutuksesta (lammas ja karitsa) hiukan yli kolmasosa on kotimaista. Karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste on jotakuinkin 50 prosenttia, eli joka toinen karitsa-annos on kotimaista lihaa.
- Lampaan- ja karitsanliha ovat hyviä proteiinin lähteitä, proteiini sisältää kaikki 9 elimistölle tarpeellista aminohappoa. Raudasta suurin osa on hyvin imeytyvää hemirautaa. A-, B-, ja D- vitamiinien lisäksi lampaanlihassa on sinkkiä ja seleeniä.
- Suositaan suomalaista – tiedät mitä syöt!